BLOGI: MINKÄLAISIA YRITYS- JA TYÖVOIMAPALVELUJA TULEVAISUUDESSA TARVITAAN?

TE-palvelujen toimivuus on vilkkaan julkisen keskustelun kohteena. Työnantajat valittavat, että eivät saa sieltä tarvitsemaansa työvoimaa; työnhakijat puolestaan, etteivät löydä sen kautta uutta työpaikkaa tai heille tarjotaan hyödytöntä palvelua.

Yrityspalveluja puolestaan kritisoidaan liiallisesta sirpaleisuudesta. Yritykset kokevat etteivät saa niistä riittävästi perustamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvää aitoa tukea.

Olipa kritiikille aihetta tai ei, selvää on, että palvelujärjestelmä on aina rakennettava yhteiskunnan kulloisiinkin tarpeisiin. Esimerkiksi Suomen valtiollinen työvoimahallinto perustettiin vuonna 1962 hoitamaan laajaa yhteiskunnallista rakennemuutosta eli siirtämään maataloudesta vapautuvaa työvoimaa teollisuuden ja kaupunkien tarpeisiin. Silloin ei tunnettu digitaalisia tietojärjestelmiä. Valtio oli ainoa valtakunnallinen toimija hoitamaan tätä tehtävää.

Nyt ajat ovat toiset. Elinkeinorakenteet ovat monimuotoisempia. Työnteon muodot ja työn edellyttämä osaaminen on entistä sirpaleisempaa. Kaikki tämä edellyttää ketterämpää palvelujärjestelmää, jotta pystytään vastaamaan yritysten ja työnhakijoiden tarpeisiin.

Vuonna 2019 toteutetaan laaja kasvupalvelu-uudistus, kun TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi ja tuotantoa avataan kilpailulle. Kasvupalvelun monituottajamalli vastaa pitkälti sote-palvelujen vastaavaa. Kilpailullinen tuotantomalli ja asiakkaan valinnanvapaus vahvistavat palvelujen vaikuttavuutta, synnyttävät uusia palveluinnovaatioita ja luovat uusia palvelumarkkinoita.

Markkinoiden avaaminen avaa tuottajille uusia mahdollisuuksia. Kasvupalvelun eri tuottajat – kunnat, yritykset ja järjestöt – pystyvät erikoistumaan tiettyyn asiakasryhmään ja luomaan tälle uusia, tarpeita vastaavia palvelukokonaisuuksia.

Uusissa maakunnissa avautuu mahdollisuus esimerkiksi monialaisten ja -ammatillisten hyvinvointipalvelujen markkinoille työllisyys- ja sote-palveluja yhdistäen. Vaikeammin työllistyvät hyötyvät tällaisista uusista palveluyhdistelmistä. Vastaavasti myös yritysasiakkaille pystytään rakentamaan aivan uusia palvelukokonaisuuksia kasvua ja kansainvälistymistä varten.

Palvelujärjestelmää ohjaavat tahot, tulevaisuudessa maakunnat ja ministeriö, ohjaavat palvelujen laadun ja tulosten kautta sen sijaan, että määräisivät yksityiskohtaiset kategoriset palvelutuotteet. Vahva laadunhallinta, maakuntien hyvä järjestämisosaaminen ja kestävä kilpailullisuus johtavat hyviin tuloksiin niin asiakkaan, yhteiskunnan kuin markkinankin näkökulmasta.

Työnhakijoiden ja yritysten eli ns. kasvupalvelujen markkinoilla toimii Suomessa reilut 10 000 yritystä. Yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Kyse on noin 400 miljoonan euron markkinoista.

Tulevan hajautetun palvelujärjestelmän yhteen pitävä liima on valtakunnallinen digitaalinen tieto- ja työnvälitysjärjestelmä.

Jussi Toppila
työmarkkinaneuvos, TEM

Lisätietoa kasvupalvelusta löydät: http://tem.fi/maakuntauudistus

Keskustelukysymyksiä:

1. Yrityksille/työnantajille: Miten nykyiset yritys- ja TE-palvelut palvelevat Sinua? Miten tuleva palvelujärjestelmä voisi palvella Sinua paremmin?

2. Työnhakijoille/työttömille: Miten nykyiset TE-palvelut vastaavat palvelutarvettasi? Mihin kysymyksiin pitää tulevassa palvelujärjestelmässä kiinnittää huomiota, jotta se pystyisi palvelemaan Sinua työllistymisessäsi?

3. Kasvupalveluyrityksen perustamista pohtivalle: Löytyisikö edellä kuvatusta uudesta palvelujärjestelmästä Sinulle liiketoimintaideaa? Mitkä ovat kriittiset tekijät, jotta lähtisit mukaan tähän bisnekseen?

Osallistu tästä ideointiin: Millaiset palvelut tukevat kasvua?

#kasvunagenda

Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us

One thought on “BLOGI: MINKÄLAISIA YRITYS- JA TYÖVOIMAPALVELUJA TULEVAISUUDESSA TARVITAAN?

  1. Kun kunnilla on koulutus- ja elinkeinopalvelut, tähän yhteyteen kasvupalvelut istuisivat parhaiten lähemmäs työtä ja koulutusta. Voisiko ajatella, että nuorten ja työkykyisten palvelut olisivat kunnilla ja vain sote- ja terveyspalveluja tarvitsevien palvelut maakunnilla. Hyvänä keinona työllistymisen edistymiseen voisivat olla lyhyet oppisopimukset. Monet yritykset eivät halua ainakaan suoraan eikä kaikki työttömätkään sitoutua pitkiin oppisopimuksiin. Joustavammin tämä toimisi, jos kunnilla olisi tämä koko paletti hallussa. Isommat kunnat voisivat palvella samalla pienempiä vaikkapa yhteisten inhouse-yhtiöiden kautta. Samalla turvattaisiin ne resurssit, jotka kunnat ovat laittaneet työllistymiseen jo nyt ja jotka uhkaavat koko uudistuksessa jäädä pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *