BLOGI: PITÄISIKÖ SUOMEN TYÖMARKKINOITA UUDISTAA – OIKEASTI?

Säännöllisin väliajoin meillä ryöpsähtää keskustelu Tanskan työmarkkinamallista tai Saksan työmarkkinareformista. Niiden rooli on ollut keskeinen Euroopan ”sairaiden miesten” tervehdyttämisessä vahvan talouskasvun ja korkean työllisyyden menestystarinoiksi.

Tanskan ”kultainen kolmio” on yksinkertainen: Ensimmäinen kulma on heikko irtisanomisturva, jonka johdosta työnantajan on riskitöntä palkata työntekijä ja päästä tästä tarvittaessa nopeasti eroon. Toinen kulma on korkea työttömyysturva, jonka ansiosta potkujen saaminen kompensoidaan työntekijälle taloudellisesti. Kolmion kolmas kulma on vahva panostus työvoimapolitiikkaan, jolla varmistetaan se, ettei työttömyysturvalla jäädä pitkään oleilemaan vaan sijoitutaan rivakasti uuteen työpaikkaan.

Mallin fiksuus on siinä, että siinä on pantu pakettiin niin työnantajalle kuin työntekijälle kivoja ja vähemmän kivoja asioita. Paketti on tuotteistettu simppeliksi malliksi, jonka jokainen tanskalainen tuntee. Niinpä siellä on laaja kansallinen yhteisymmärrys mallin erinomaisuudesta heidän menestymisensä kannalta.

Nyt kun Suomi on vuorostaan sairastellut pitkään ja aika pahasti, niin houkutteleva kysymys on, pitäisikö meilläkin toteuttaa jotakin vastaavaa uudistuspakettia Suomen mallilla? Tätä koskeva ensimmäinen idea esitettiin Suomen Kuvalehdessä liki 20 vuotta sitten. Vielä nytkään ei varmaan kukaan pysty sanomaan, mikä on nykyinen ”Suomen malli” ja ennen kaikkea – mitä sen pitäisi olla. Kansallista yhteisymmärrystä tämän tarpeesta – sisällöstä puhumattakaan – ei siis ole. Pikemminkin tuntuu siltä, että kun joku jotain esittää, niin vastapuolella poistetaan välittömästi varmistin!

Kohtuutonta olisi toki väittää, etteivätkö Suomen hallitus ja/tai työmarkkinajärjestöt olisi tehneet mitään. Jokaisen hallituskauden saldo on kymmeniä isompia ja pienempiä kehittämistoimia työvoimapolitiikan, työlainsäädännön, työttömyysturvan, muun sosiaaliturvan, aikuiskoulutuksen ja monen muun työmarkkina-asian osalta, viimeaikaisia maltillisia palkkaratkaisuja unohtamatta.

Nyt kun talous on vihdoin kääntynyt nousuun ja työttömyys laskemassa, tarvitseeko meidän tehdä muuta kuin seurailla tyytyväisenä tilannetta? Yritykset saavat aika hyvin tarvitsemaansa työvoimaa ja työmarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Olennainen kysymys on, kuinka kauan? Osaavan työvoiman puute voi hyvin nopeastikin pysäyttää orastavan talouskasvun.

Suomen häpeäpilkku on korkea pitkäaikaistyöttömyys. Se on paitsi henkilöille itselleen kestämätöntä niin kasvun ja suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalon kysymys. Jotain tarttis oikeasti tehdä mutta mitä?

Kaiken taustalla on rajuna jatkuva elinkeinoelämän muutos, joka muokkaa ammatteja, työmarkkinoita ja työn tekemistä jatkuvasti ja rankasti. Suomen kohtalonkysymys on, miten vastaamme siihen paremmin kuin muut maat.

Olisiko nyt aika ajatella isosti?

Keskustelukysymyksiä:

  • Mitkä ovat työllistämisen ja työllistymisen keskeiset esteet Suomessa? Mitä ratkaisuja tarvitaan?
  • Onko Suomen nykyinen maltillisten asteittaisen kehittämisen polku riittävä nykyisiin ja näköpiirissä oleviin ongelmiin vastaamiseksi?
  • Vai pitäisikö luoda työmarkkinauudistusten reipas uudistamispaketti – Suomen malli?
  • Mitä panisit pakettiin? Miten saisit työnantajat ja työntekijät sekä koko kansakunnan sen taakse?

Jussi Toppila
työmarkkinaneuvos

Osallistu tästä ideointiin: Miten Suomen työmarkkinoita kannattaisi uudistaa?

#kasvunagenda

Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *