ROBOTIT: ZILJARDIN EURON PAIKKA

Muutos tapahtuu eksponentiaalisesti: ensi vuonna se on nykytahtiin verrattuna paljon nopeampaa ja sitä seuraavana vuonna vielä sitäkin nopeampaa. Tässä vauhdissa kasvuja kuvaavat miljardit, triljoonat ja muutkin näyttävät menevän sekaisin, Amerikassa kun on eri järjestelmä. Ihan yhtä informatiivinen voisi silloin olla vaikkapa ziljardi.

Aloittaessani taannoin varovasti roboteista puhumisen omassa toimintaympäristössäni sain alussa yleensä osakseni alentuvan ymmärtäväisiä hymyjä. Näin siis tässä tunnetussa high tech -maassa, joka on ollut ja jonka tulisi olla jatkossakin maailman kärkeä uusien teknologioiden soveltamisessa, ICT-osaamisessa, innovatiivisuudessa ja teollisen tuotannon järjestelmissä. Asia on onneksi sittemmin ollut paljon esillä ja nyt jo laajasti ymmärretään, että robotisaatio on yhteiskuntaamme ja elämäämme monin tavoin mullistava.

Käytin taannoin EU:n talouspolitiikkakomitean istunnossa puheenvuoron, jossa ihmettelin vuosia samana pysynyttä työllisyyteen ja työttömyyteen liittynyttä kysymyksenasettelua. Sain yleisön jakamattoman huomion siinä kohdassa, kun totesin meneillään olevan kehityksen muuttavan dramaattisesti myös meidän läsnä olleiden virkamiesten työnkuvaa. Toin esiin myös alustatalouden tuomat ravistelut (Facebook, Uber, Airbnb…) ja IBM:n tekoälyn Watsonin käyttömahdollisuuksia syöpädiagnooseissa, veroasiantuntijana, juristina tai vaikkapa ministeriön johtoryhmässä ja EU:n komissiossa…

Digitalisaatiolla, roboteilla ja tekoälyllä on vahva tilaus liittyen ajankohtaisiin teemoihin: kilpailukyky, väestön ikääntyminen, huoltosuhde, globalisaatio, ICT-osaamisemme, cleantech, terveydenhuolto, rakennemuutos, työn tarjonnan lisäämisen tarve. Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, ainakin lyhyellä ja myös keskipitkällä aikajänteellä robotit luovat meille työpaikkoja, jos niin haluamme. Uudenkaupungin autotehtaan menestys ja Kiinan sijasta Suomeen sijoittuneet tuotantolaitokset ovat tästä varsin vaikuttavia esimerkkejä.

Robottien käyttö teollisuudessa on jo entuudestaan jossain määrin tuttua. Uutta ovat erityisesti uudet vuorovaikutteiset robotit ja palvelurobottien tarjoamat hämmästyttävät mahdollisuudet. Juuri palvelurobottien määrän arvioidaankin kasvavan voimakkaasti, niiden havainto-, päättely- ja kommunikointikyvyn parantuessa nopeasti. Vahva kehityskulku on jo menossa myös robottiliikenteessä. Kaikki suuret autonvalmistajat ovat siinä täysillä mukana.

On tärkeää kaikin tavoin tasoittaa tietä robotisaatiolle ja valmistaa yhteiskuntaamme tähän kehityskulkuun niin, että pääsemme eturivissä hyödyntämään tarjoutuvia uusia loistavia mahdollisuuksia. Ihan hyllytavaroistakin (esim. dronet, kamerat…) saa jo nyt kootuksi moneen lähtöön käyttökelpoisia kokonaisuuksia, vain mielikuvitus on rajana.

Asioita yhdistelevät verkostot tulevat olemaan keskeisessä roolissa, hyvänä esimerkkinä MatchINDUSTRY LAB. Lukuisilla Satakunnan automaatio- ja robottialan yrityksillä sekä Prizztechillä ja Robocoastilla on tässä siis vähintäänkin ziljardin euron paikka.

Antti Joensuu
strategiajohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö

Julkaistu julkaisussa Prizz.Uutiset no 3/2016

Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *