SUOMELLA ON EDELLYTYKSET EHTIÄ ALUSTATALOUDEN JUNAAN – JOPA VETURIKSI

Amazonin perustaja Jeff Bezos kirjoitti vuonna 2002 kirjeen koko henkilökunnalleen. Kaikkien tiimien tuli avata tekemisensä ja datansa muiden tiimien käyttöön rajapintojen kautta. Sääntöön ei ollut poikkeuksia. Ne jotka eivät sääntöä noudattaisi, saisivat lähteä.

Amazon on tehnyt Bezosista tänä vuonna maailman rikkaimman henkilön. Hän ymmärsi, millainen vaikutus datan avaamisella on.  Amazon on paraatiesimerkki alustatalouden yrityksestä, jossa kuluttajien tarpeet ja palveluja tarjoavat alustaekosysteemit kohtaavat.

Suurimmat voitot saa globaalin ja skaalautuvan liiketoiminnan kehittämisestä. Tätä uutta dataan ja alustoihin perustuvaa liiketoimintamallia kutsutaan alustataloudeksi.

Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Tekes arvioivat, että jo vuonna 2030 Suomen kansantaloudesta 30 prosenttia tulee alustataloudesta – vaihtoehtoisesti Suomen kansantalous on 30 prosenttia pienempi. Jos emme tee mitään, ulkomaiset toimijat, pääasiassa Kiinasta ja Yhdysvalloista, kaappaavat Euroopassa syntyvän liiketoiminnan arvon itselleen. Euroopan osuus alustataloudesta on tällä hetkellä vain viisi prosenttia.

Mitä meidän pitäisi tehdä? Ensiksikin Suomen on sitouduttava Bezosin tyyliin avaamaan rajapintoja tietoon enemmän kuin kukaan muu maa on avannut. Kun tieto avataan, syntyy uusia startupeja, uutta arvoa ja liiketoimintaa. Samalla profiloidumme maailmalla avoimen datan osaajina.

Meidän on kehitettävä palveluita, joissa kansalainen on keskiössä. Esimerkiksi terveydenhuoltoon tarvitaan tulevaisuudessa 5,6 miljoonaa portaalia – jokaisella kansalaisella on oltava näkymänsä. Meidän ei kuitenkaan kannata kehittää maailman parasta terveydenhuoltoa vain suomalaisille. Kaikki kehittämämme ratkaisut voivat olla saman tien globaaleja. Tulevan Business Finlandin, jossa Tekes ja Finpro yhdistyvät vuoden 2018 alussa, päätehtävä on kantaa vastuuta koko kehittämisen elinkaaresta ja auttaa yrityksiä suuntautumaan globaaleille markkinoille.

Julkishallinnon puolella konkreettisin toimi liittyy kilpailuttamiseen. Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 35 miljardia euroa. On olennainen kysymys, millaista yritystoimintaa vahvistamme julkishallinnon ostoilla. Tiedon avaamisen, käyttäjälähtöisen kehittämisen ja julkishallinnon innovaatioita vahvistavien hankintojen lisäksi Suomen on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa.

Vahvimpia olemme digitaalisen terveyden, maalla ja merellä tapahtuvan älykkään liikenteen ja biotalouden puolella. Näiltä alueilta haemme yhteistä strategista näkemystä Baltian ja Pohjoismaiden kanssa. Yhdessä olemme 50 miljoonan ihmisen markkina.

Ei ole mitään estettä sille, että seuraava Amazon tulisi Suomesta. Alustatalous mahdollistaa globaalin ja skaalautuvan liiketoiminnan, ja sen kehittäminen onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Asiaa on viety eteenpäin viimeisen vuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön Alustatalouden tiekartasto -hankkeessa, jota Tekes on ollut toteuttamassa. Työssä on ollut mukana 300 henkeä 70 yrityksestä sekä laajasti yhteiskunnallisia toimijoita. Työn tuloksena meillä on suunnitelma, joka auttaa meitä juoksemaan yhdessä oikeaan suuntaan. Nyt on sen aika.

Pekka Sivonen
Tekesin digitaalisuus-alueen johtaja

Osallistu tästä ideointiin: Miten löydämme menestyksekästä arvonluontia uudessa taloudessa?

#kasvunagenda

Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *