KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Mikä kasvun agenda on?

Kasvun agenda tarkastelee julkisen vallan ja erityisesti valtion politiikkakeinoja talouskasvun edistämiseksi. Kasvu tapahtuu yrityksissä ja politiikan keinot ovat useimmiten välillisiä. Agenda on keskustelunavaus  julkisen vallan roolin hahmottamisesta. Tavoitteena on julkisen politiikan vaikuttavuuden parantaminen.

Onko tämä kuvattujen asioiden toimeenpanosuunnitelma?

Kasvun agenda ei ole toimeenpanosuunnitelma. Agendalta nousee kuitenkin politiikkaa ohjaavia suosituksia, joita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön toiminnassa ja ohjauksessa. Aina suosituksia ei kuitenkaan voida eri syistä välittömästi panna toimeen.

Jos t&K-rahoitusta leikataan, miten innovaatiojärjestelmää voidaan kehittää?

Tiedonvaihto ja yhteistyö ovat tärkeitä. Erilaiset törmäyttämiset, joissa eri tahot löytävät toisensa, voivat olla hyödyllisiä toimia innovaatioiden synnyttämiseksi. Innovaatiot syntyvät usein toimialojen rajapinnoilla ja erilaisten osaamisten yhdistelystä.

Mikä on turhaa yritysrahoitusta?

Sellainen julkinen yritysrahoitus on turhaa tai jopa vahingollista, joka ei uudista yritystä, sen tuotteita tai toimintaa. Usein hyvää (esim. työpaikkojen säilyttämistä) tarkoittava rahoitus voi haitata elinkeinorakenteen uudistumista.

Onko digitalisaatio vain hypetystä?

Digitalisaatio on aikamme suurin muutosajuri. Toimintamallit muuttuvat ja uusia ammatteja syntyy katoavien tilalle. Pieni määrä hypetystäkin voi joskus olla tarpeen, jotta pysymme hereillä.

Miten maahanmuutto vaikuttaa kantasuomalaisten mahdollisuuksiin työmarkkinoilla?

Parhaassa tapauksessa maahanmuuttajat työllistyvät nopeasti, piristävät osaltaan taloudellista kasvua ja sitä kautta vaikuttavat investointi-ilmapiiriin myös kantasuomalaisten työmahdollisuuksia parantaen.

Aiheuttaako automaatio työttömyyttä?

Saattaa olla, että robotit, tekoäly ja automaatio vähentävät pitkällä aikajänteellä työmahdollisuuksia. Toistaiseksi on kuitenkin katoavien töiden tilalle aina tullut uusia, ja jopa kokonaan uusia ammatteja. Kehitys jopa tuo töitä takaisin halvemman työvoiman maista, koska palkkakustannuksilla ei ole enää samaa merkitystä robottien kilpaillessa keskenään.

Voiko energiatavoitteiden kiristäminen vaikuttaa kasvuun?

Kiristys voi vaikuttaa kasvuun, kumpaankin suuntaan. Se voi rajoittaa, mikäli samaan aikaan ei uudistuta. Se voi myös kiihdyttää kasvua siinä tapauksessa, että kiristäminen luo markkinoita uusille palveluille ja tuotteille, joista seuraavassa vaiheessa kehittyy vientiartikkeleita.

Miten kasvun agenda näkyy EU:n päätöksenteossa vai onko tämä ihan kotikutoinen harjoitus?

Kasvun agenda tulee näkymään yhä vahvemmin Suomen EU-vaikuttamisessa. Kun viesti on selkeä ja yhdenmukainen, se myös menee paremmin perille EU-foorumeilla. Kasvun agenda auttaa määrittelemään niitä viestejä, jotka kehittävä EU:ta ja siten myös aikaa myötä hyödyttävät Suomea.

Jäävätkö jotkin alueet Suomessa kehityksessä jälkeen? Jos jäävät, vaatiiko se jotain toimenpiteitä?

Alueiden rooli osina kansainvälistä taloutta kasvaa. Yritysten muodostamat verkostot eivät ole enää ainoastaan paikallisia tai edes kansallisia. Verkostot ovat usein globaaleja ja tarjoavat rajattomia mahdollisuuksia oivaltaville yrityksille ja alueille. Esteiden poistaminen ja tien tasoittaminen ovat tässä tärkeimpiä julkisen vallan toimia.

Onko globalisaatio vain hypetystä?

Globalisaatio on muuttanut yritystoiminnan rakenteita ja laajentanut markkinoita viimeisten vuosikymmenien aikana. Yritystoimintaa on siirtynyt lähemmäksi kasvavia markkinoita ja valmistusta on siirtynyt ulkomaille, kuten Kiinaan ja Intiaan. Globaalien arvoketjujen myötä tuotanto on tehostunut ja suomalaisten monikansallisten yritysten asemaa on vahvistunut. Suomi on pieni avoin talous, jonka menestys nojaa vientiin ja liiketoimintaan ulkomailla – sitä uhkaava protektionismi on meille myrkkyä.

Kannattaako valtion valita elinkeinopolitiikassaan painopisteitä?

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa tehdään valintoja eri hallinnon eri tasoilla (hallitus, ministeriöt, virastot, kaupungit, jne.) koko ajan. Painopistevalinnat parantavat yksityisen ja julkisen sektorin toiminnan ja panostusten koordinaatiota ja vaikuttavuutta. Suomi on pieni maa, jonka rajalliset resurssit eivät riitä kaikkien alojen tehokkaaseen edistämiseen kansainvälisille markkinoille saakka. Painopistevalinnat luovat myös kansainvälistä näkyvyyttä ja lisäävät Suomen houkuttelevuutta.